Suomessa on pitkään ylpeilty mahdollisuuksien tasa-arvolla, sillä esimerkiksi koulutusjärjestelmämme on katsottu mahdollistavan sen, että myös pienituloisten perheiden lapset voivat halutessaan hankkia korkeakoulutuksen. Viime aikoina on kuitenkin alettu kuulla yhä enemmän soraääniä, joiden mukaan yhteiskuntamme on entistä enemmän eriarvoistunut, ja esimerkiksi lapsiperheköyhyys on Suomessa jo hälyttävän korkealla tasolla. Voidaankin pohtia, toteutuuko tasa-arvo liikunnassa ja harrastusmahdollisuuksissakaan, kun jo koulutusmahdollisuuksien osalta osa perheistä on sitä mieltä, että esimerkiksi lukio-opinnot tulevat pienituloiselle perheelle liian kalliiksi.
Kun puhutaan perustason harrastamisesta, löytyy mahdollisuuksia myös vähävaraisten perheiden lapsille. Tarjolla on nimittäin jopa ilmaisia harrastuksia. Rah
oitukseen liittyviä ongelmia alkaa esiintyä enemmän siirryttäessä kilpatasolle.
Kilpatason urheilu on haasteellista pienillä tuloilla
Seurat ovat nostaneet esiin sen, että kilpatason urheilu on pienten tulojen perheissä haasteellista. Harjoittelu, välineet ja kisamatkat maksavat yksinkertaisesti perheille liikaa, vaikka varoja kerättäisiin myös talkoovoimin. Osa seuroista tarjoaa lahjakkaille vähävaraisille lapsille ja nuorille vapaapaikkoja, mutta siitä huolimatta seuroissa pelätään, että monia lahjakkaita lapsia ja nuoria jää kilpatason harrastamisen ulkopuolelle yksinkertaisesti siitä syystä, ettei perheillä ole harrastamiseen varaa. Monelle perheelle voi olla myös kova paikka ottaa asia seurassa puheeksi. Tilanne saattaa aiheuttaa häpeän tunteita, minkä vuoksi perheen taloudellisesta tilanteesta saatetaan vaieta ja lapsi saattaa lopettaa harrastuksensa jonkin muun syyn nojalla.