Älylaitteet ovat nykyään erottamaton osa lasten elämää, tarjoten mahdollisuuksia oppimiseen ja viihtymiseen. Miten tukea lasta mediankäytössä niin, että digimaailma rikastuttaa elämää, eikä hallitse sitä? Tässä artikkelissa pureudumme siihen, miten luoda tasapainoinen suhde mediaan.
Ruutuajan vaikutukset lapseen
Tutkimukset osoittavat, että runsas ruutuaika voi vaikuttaa lapseen monin tavoin. On tärkeää muistaa, että digilaitteet eivät ole automaattisesti pahasta, vaan niiden käyttöä on hyvä tarkastella osana lapsen kokonaisvaltaista arkea. Keskeistä on löytää tasapaino digitaalisen ja muun toiminnan välillä.
Tutkimustuloksia ruutuajan vaikutuksista
Useat tutkimukset ovat tarkastelleet ruutuajan vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Esimerkiksi Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistojen yhteistyötutkimuksessa, jossa seurattiin 187 lasta kahdeksan vuoden ajan, havaittiin, että runsaampi ruutuaika ja mobiililaitteiden käyttö lapsuudessa lisäsivät stressi- ja masennusoireita nuoruusiässä. Tämä korostaa ruutuajan rajoittamisen tärkeyttä jo varhaisessa vaiheessa. Ylen uutinen (Yle) käsitteli tätä tutkimusta. Jyväskylän yliopiston oma tutkimus (Jyväskylän yliopisto) vahvisti tulokset ja toi esille liikunnan suojaavan vaikutuksen. Liikunta voi auttaa vähentämään ruutuajan mahdollisia negatiivisia vaikutuksia.
Uni
Liiallinen ruutuaika, erityisesti ennen nukkumaanmenoa, voi häiritä lapsen unta. Laitteiden sininen valo voi vaikeuttaa nukahtamista ja heikentää unen laatua. Siksi on suositeltavaa lopettaa laitteiden käyttö vähintään tunti ennen nukkumaanmenoa.
Kielellinen kehitys
Helsingin yliopiston tutkimus (Helsingin yliopisto), jossa tarkasteltiin 2,5–4-vuotiaiden lasten ruutuaikaa, osoitti, että leikki-ikäisten lasten yksin viettämä ruutuaika oli yhteydessä heikompaan sanaston kehitykseen. Myös äidin runsas ruutuaika vaikutti negatiivisesti lapsen sanavarastoon. Yhteinen, vuorovaikutteinen tekeminen digilaitteiden äärellä, jossa aikuinen nimeää asioita ja keskustelee lapsen kanssa, voi kuitenkin tukea kielen oppimista.
Tarkkaavuus ja keskittyminen
Tampereen yliopiston tutkimus (Tampereen yliopisto), osana laajempaa Lasten uni- ja terveystutkimusta (CHILD-SLEEP), toi esille yhteyden ruutuajan ja lasten tarkkaavuus- ja keskittymisvaikeuksien välillä. Runsas ruutuaika voi lisätä levottomuutta ja vaikeuttaa keskittymistä. On kuitenkin tärkeää huomata, että yhteys voi olla kaksisuuntainen: jo valmiiksi levottomat lapset saattavat hakeutua enemmän ruutujen ääreen.
Painonhallinta
Folkhälsanin ja Helsingin yliopiston Fin-HIT-tutkimus (Folkhälsan), johon osallistui yli 10 000 suomalaista lasta, osoitti, että runsas ruutuaika on yhteydessä lasten ylipainoon. Erityisesti viikonloppuisin tapahtuva runsas television katselu ennusti painoindeksin nousua. Tämä voi liittyä siihen, että ruudun ääressä tulee usein naposteltua ja liikuttua vähemmän.
Käytännön vinkkejä lapsen mediakasvatukseen
Mediakasvatus on taito, joka auttaa lasta toimimaan digitaalisessa maailmassa turvallisesti ja vastuullisesti. Se on jatkuva prosessi, joka alkaa jo varhain.
Luo pelisäännöt
Keskustelkaa yhdessä lapsen kanssa ruutuajasta ja luokaa perheen yhteiset pelisäännöt. Neuvokasperhe-sivustolta (Neuvokasperhe) löytyy työkaluja ja vinkkejä pelisääntöjen laatimiseen ja ruutuajan hallintaan. Voitte sopia esimerkiksi päivittäisestä ruutuajasta, sallituista sisällöistä ja ruuduttomista hetkistä. Säännöt auttavat lasta hahmottamaan sopivan käytön rajoja.
Ole läsnä ja osallistu
Vietä aikaa lapsesi kanssa myös digimaailmassa. Pelaamalla yhdessä pelejä, katsomalla videoita ja tutkimalla sovelluksia, tuet lapsesi kielellistä ja sosiaalista kehitystä. Jaettu kokemus vahvistaa suhdettanne, ja opit samalla, mitä lapsesi tekee netissä.
Esimerkkejä yhteisestä tekemisestä
Katsokaa yhdessä lastenohjelmia, kuten Pikku Kakkosta, tai pelatkaa ikätasolle sopivia pelejä. Voitte myös yhdessä etsiä tietoa lapsen kiinnostuksen kohteista, vaikkapa eläimistä tai avaruudesta. Mediamieli-sivusto (Mediamieli) tarjoaa tietoa mediakasvatuksesta varhaiskasvatuksessa.
Monipuolista lapsen arkea
Kannusta lasta monipuoliseen tekemiseen ruutuajan vastapainoksi. Tarjoa mahdollisuuksia leikkiin, liikuntaan, ulkoiluun ja yhdessäoloon. Esimerkiksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sivuilta (Vantaan ja Keravan hyvinvointialue) löytyy tietoa lapsen kehitystä tukevasta arjesta. Yhteinen lukutuokio, metsäretki tai vaikkapa lautapelin pelaaminen ovat mainioita vaihtoehtoja ruutuajalle.
Näytä esimerkkiä
Lapset oppivat vanhemmiltaan – myös mediankäytössä. Mieti omaa ruutuaikaasi ja sitä, miten käytät laitteita lapsesi nähden. Jos puhelimesi on jatkuvasti esillä, lapsesi todennäköisesti omaksuu saman mallin.
Turvallisuus ja yksityisyys verkossa
Opeta lapselle, miten netissä toimitaan turvallisesti. Keskustelkaa yksityisyyden suojaamisesta ja omien tietojen jakamisesta. Lastensuojelun Keskusliiton julkaisu (Lastensuojelun Keskusliitto) tarjoaa tietoa lapsen yksityisyyden suojasta digitaalisessa mediassa. Muistuta lasta, että kaikki netissä nähty ei ole totta, ja tuntemattomiin ihmisiin on suhtauduttava varauksella. Pelastakaa Lapset ry (Pelastakaa Lapset) tarjoaa myös paljon tietoa ja tukea digitaaliseen lapsuuteen liittyen.
Digitaidot ja koulu
Koululla on tärkeä rooli digitaalisten taitojen opettamisessa. Koulussa lapsi oppii käyttämään laitteita monipuolisesti ja turvallisesti, sekä suhtautumaan kriittisesti median sisältöihin, kuten THL:n blogikirjoituksessa (THL-blogi) todetaan. Kannusta lastasi hyödyntämään digilaitteita myös oppimisessa ja tiedonhaussa. Opetushallituksen sivuilta (Opetushallitus) löytyy materiaalia median vaikutuksista.
Yhteenveto
Digitaalinen maailma on tullut jäädäkseen, ja se on osa lastemme elämää. Emme voi, emmekä halua, sulkea lapsia kokonaan digimaailman ulkopuolelle. Tärkeintä on löytää tasapaino, kuten Mannerheimin Lastensuojeluliitto (Mannerheimin Lastensuojeluliitto) muistuttaa. Kun lapsen arjessa on riittävästi unta, liikuntaa, leikkiä, sosiaalista vuorovaikutusta ja muita virikkeitä, myös median käyttö voi olla osa rikasta ja tasapainoista lapsuutta. Muista, että jokainen lapsi ja perhe on erilainen – kokeilemalla ja keskustelemalla löydätte teille sopivan tavan elää digiajassa.